Etusivu: Muistiinpanot

"Ei musta mitään tuu, mä oon tällanen lihapulla"

Ensin muutama sana signaali-kohinasuhteesta.

Sitten katsotaan miten toiminimi perustetaan netti-ilmoituksella.

Viimeisten kuukausien aikana on ollut muodikasta kertoa aikeista sulkea oma käyttäjätili Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, YouTubessa ja jättää käyttämästä sellaisia yksityisyydensuojaa luovasti tulkitsevia palveluita, kuten Googlea ja LinkedIniä. Ymmärrän yskän, mutten usko sen olevan paras mahdollisista vaihtoehdoista, sillä hylkäämällä sosiaalisen median, jää osa tärkeistä signaaleista saapumatta. Vaikka sossumedia olisi 99-prosenttisesti jonninjoutavaa touhua, siis ”taustakohinaa”, on siellä kohinan joukossa silloin tällöin hyötysignaaleja, joita ei paranisi jättää kuulematta. Yksi syistä säilyttää vaikkapa Facebook-tili on kuulla uusista villityksistä, eli pysyä kärryillä trendeistä. Pääotsikon lainausmerkeissä oleva tokaisu Ei musta mitään tuu, mä oon tällanen lihapulla on yksi niistä. Se on nyt jo usean vuoden takainen tokaisu, joka tuli erään koululaisen suusta kun häneltä kysyttiin mitä hän haluaa olla isona.

Hän ei halunnut olla mitään, on vain jäänyt lihapullaksi.

Ehkä lukijankin tuttavapiirissä on joku, tai omassa peilikuvassa näkyy, sellaisella tavalla asennoitunut persoona. Väitän sellaisen kainostelevuuden johtuvan suurelta osin ympäristöstä, sillä jos ympärillä ei ole yrittäjiä, ei yritystoiminnasta kuulla kertomuksia. Sellaisessa sumpussa olevalle henkilölle ei — jatkan väittelemistä — ehkä edes juolahda mieleen aloittaa oma firma. Sehän on askel suuntaan, johon kukaan tuttavapiirissä ei ole lähtenyt.

Yritän Titteli.fi-sivustolla avata sen sumpun suuta. Ehkä onnistun kirjoittamaan vaikkapa oman toiminimen aloittamisesta, tai osakeyhtiön perustamisesta, sen verran viihdyttävään tapaan, että joku tälle sivustolle päätyvistä ”lihapullista” päätyy pyöräyttämään toimarin, kuten näin:

  1. Mennään ensimmäiseksi osoitteeseen www.ytj.fi.
  2. Klikataan etusivulla kuvatekstin Perusta “toiminimi” netissä alapuolella sijaitsevaa vihreää nappia, jossa lukee Kirjaudu palveluun.
  3. Kirjaudutaan systeemiin esim. pankkitunnuksilla.
  4. Sitten napsautetaan linkkiä, jossa lukee Yrityksen perustaminen.
  5. Valitaan sen jälkeen vaihtoehto Perusta yksityinen elinkeinonharjoittaja.
  6. Täytetään perustamisilmoitus ja lähetetään se.
  7. Odotellaan että hakemus käsitellään kaupparekisterissä.
  8. Homma on hoidettu.

Yhdeksänneksi vaiheeksi voisi esitellä muutosilmoituksen tekemisen Verohallintoon. Sen voi tehdä vasta kun edellä mainittu perustamisilmoitus on lähetetty kaupparekisteriin ja sieltä on annettu oma toiminimelle y-tunnus.

Nykyisin koko perustamisprosessin voi tehdä netissä ja sen tekeminen on suunnilleen yhtä hankalaa kuin esimerkiksi Facebook- tai Instagram-tilin avaaminen. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä on tehty helppotajuinen.

Toiminimen perustamiseen liittyviä pointteja hieman yksityiskohtaisemmin:

  1. Toiminimen perustajan on oltava asianomainen itse, perskohtaisesti. Sitä ei voi tehdä toisen henkilön nimissä.
  2. Ilmoituksessa pitää olla valmiiksi mietittynä oman toiminimen varsinainen nimi. Kirjoitan nimen valitsemisesta tarkemmin toisessa artikkelissa (siinä, jonka otsikossa on sana Tittelintuura) jottei tämä sivu venähdä aivan mahdottoman pituiseksi tekstiseinäksi.
  3. Perustamisilmoituksessa ilmoitetaan myös toiminimen kotipaikka, esimerkiksi Porvoo, ja toimiala. Ilmoitetaan lisäksi osoite- ja yhteystiedot.
  4. Kun ilmoitus on täytetty, se allekirjoitetaan sähköisesti. Se tarkoittaa käytännössä vain nappulan klikkaamista ja ehkä rastin ruutuun laittamista.
  5. Sähköisen allekirjoituksen jälkeen hakemus maksetaan. Toiminimi maksaa vain 60 euroa kun perustamisilmoitus tehdään netissä. (Jos ilmoituksen tekee vanhanaikaisesti paperilomakkeella, toiminimen hinta on 115 euroa.)
  6. Lopuksi on syytä lähettää muutosilmoitus Verohallinnolle, mutta kuten yllä sanottua, se edellyttää sen y-tunnuksen saamista.

Suomen Uusyrityskeskukset ry, jonka postiosoite muuten viittaa jonnekin helsinkiläiseen teurastamoon, on julkaissut nettisivuillaan selko-oppaan yrityksen perustamisesta. 88-sivuisen läpyskän voi ladata PDF-tiedostona klikkaamalla tätä. Oppaassa esitellään millainen polku yrittäjyyteen voi olla. Se sisältää yhdeksän pykälää:

  1. Kirjaa liikeideasi ja testaa se.
  2. Tee liiketoimintasuunnitelma.
  3. Valitse yritysmuoto ja yritykselle nimi.
  4. Selvitä yritystoiminnan luvanvaraisuus.
  5. Järjestä yrityksen rahoitus.
  6. Tee perustamisasiakirjat.
  7. Rekisteröi yritys kaupparekisteriin ja Verohallinnon rekistereihin.
  8. Etsi liiketoimintaasi varten sopivat toimitilat.
  9. Ota yrittäjän eläkevakuutus ja muut tarpeelliset vakuutukset.

Yhdeksännessä kohdassa mainittu yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen maksu, mutta uusi yrittäjä saa siihen 22 prosentin alennuksen ensimmäiseltä neljältä vuodelta. YEL on siitä jännä juttu, että se on pakollinen maksu, mutta se tulee pakolliseksi vasta jos työtulo on vuodessa vajaat 8000 euroa ja jos yritystoiminta on jatkunut yli neljä kuukautta.

Maatalouspuolella pätee YEL:in sijaan MYEL, eli Maatalousyrittäjien eläkevakuutus. MYEL-vakuutusmaksu perustuu ikään ja työtuloon. Vuonna 2020 maatalousyrittäjillä, jotka ovat alle 53-vuotiaita ja työtulo on alle 27 882 euroa vuodessa, on MYEL-prosentti 13,01. MYEListä tarkemmin ja paremmin osaa kertoa Mela, Maatalousyrittäjien eläkelaitos.

Vertailun vuoksi vuonna 2020 YELin alaraja on 7958,99 euroa. Sitä on yritetty nostaa esimerkiksi Suomen Yrittäjien toimesta, joka ehdottaa alarajaksi 13 076 euroa. Alarajan nostolle on kannatusta edellä mainitun yhdistyksen mukaan, sillä sen syksyllä 2019 järjestämässä kyselyssä 58 prosenttia vastaajista piti nykyisen tasolla olevia maksuja kohtuuttomina verrattuna etuihin.

Suomen Yrittäjille haastattelun antanut Pekka Riihimäki, Terveys- ja sosiaalialan Yrittäjät TESO:n puheenjohtaja, toivoo Suomeen YEL-uudistusta. Hän toivoo myös uudistettavan sitä, miten yrityksen voitonjakoa verotetaan. Siinä mallia pitäisi Riihimäen mukaan ottaa Virosta: toiminnan pitäisi olla verovapaata niin kauan kunnes yrittäjä nostaa rahaa ulos yrityksestä tai kunnes hän palkkaa ensimmäisen työntekijän.

Tärkeä pointti: Eläkevakuutus tulee pakolliseksi myös silloin jos henkilö on kevytyrittäjä, eli laskuttaa asiakkaitaan käyttämällä jotakin laskutuspalvelua (Pooli, Odeal, Eezy, Ukko jne.).

Maalaus, joka perustuu Akseli-Gallen Kallelan tekemään teokseen Kullervon sotaanlähtö.

Eikö tuo yllä oleva kuva olekin hieno? Tilasin sen Fiverristä. Fiverr.com on freelancereille suunnattu julkaisualusta; siellä voi myydä omaa osaamista ja saada palkkaa vaikkapa kirjoittamalla käännöksiä suomesta englanniksi, tai kuten tässä nyt kävi — tekemällä Titteli-Petelle hienon digitaalisen maalauksen Akseli-Gallen Kallelan maankuulusta maalauksesta, nimeltä Kullervon sotaanlähtö. Teoksen minulle teki eräs taiteilijanainen, jonka Fiverr-nimimerkin haluaisin tuoda tässä esille, mutta ilmeisesti edellä mainittu myyntipalsta kieltäytyy toimimasta juuri nyt. Kuva on joka tapauksessa hieno! En ollut tätä ennen keksinyt sille muuta käyttöä kuin pitää teosta tietokoneeni näytön taustakuvana. Tällaisen kuvan toteuttamisen olisi Fiverrin sijaan voinut myydä suoraan omalta kotisivulta, tai kasvotusten. Ja sen olisi voinut laskuttaa toiminimellä, tai yhtä hyvin jonkin laskutuspalvelun kautta.

Fiverriä ja muita tiheästi asutettuja markkinapaikkoja en pidä yrittäjän tai kevytyrittäjän kannalta parhaina myyntiväylinä, mikäli tilauksen vieminen kunnialla päätökseen vie paljon aikaa. Niiden kautta voi toki saada tilauksia, mutta pilkkahintaan. Omat nettisivut ovat tehokas myyntikanava. Tuhansien vuosien ajan on tiedetty non omnia possumus omnes, siis ettei ole järjellistä ajatella pystyvänsä tekemään kaiken itse. Sen vuoksi, ja tässä on virallisesti tämän sivun “oman myyminen” osio, on toiminimi ja kevytyrittäjän syytä harkita omien nettisivujen teettämistä. Jos tykkäät tämän nettisivun ulkoasusta, voit tilata Titteli-Peteltä samanlaiset, muttet pilkkahintaan. ;-)

Lopputeksti on sille 0,07 %:lle lukijoista, jotka eivät pidä tämän nettisivun ulkoasusta

Nettisivujen tekijöitä on tietysti tasavalta pullollaan. Muistan nähneeni esimerkiksi laskutuspalvelu Eezyssä ilmoituspalstan, jossa kevytyrittäjät saivat mainostaa omia palveluitaan, ja niiden ilmoitusten joukossa tiedän olevan — tai olleen — myös webbisivunikkarien yhteystietoja. Harmillisesti Eezy uudisti nettisivunsa siihen malliin, ettei sitä ilmoituspalstaa enää löydy.

Onneksi freelancereita löytyy muualtakin: Tyontekijoita.fi-sivustolla on myös nettisivujen tekijöiden yhteystietoja. Jos lukija klikkaa tiensä osoitteeseen www.tyontekijoita.fi ja ryhtyy katselemaan ilmoituksia, niiden joukossa aika ajoin näkyy termi Web Designer. Joskus Designer-sanan sijalla lukee Kehittäjä. Molemmat tarkoittavat periaatteessa nettisivujen tekijää. Designerillä on ehkä enemmän taitoja ulkoasun suunnittelusta ja kehittäjällä enemmän kokemusta nettisivun teknisestä toteutuksesta. Tyontekijoita.fi:stä voi löytää Web-suunnittelijoiden ja -kehittäjien lisäksi graafisia suunnittelijoita, kielenkääntäjiä, valokuvaajia, koodareita (ohjelmistokehittäjiä), sisällöntuottajia…


Takaisin ylös