Omaa työti… — Nehän saa verovähennyksiin?

Muistiinpanoja omasta ja yrityksen verotuksesta, vähennyksistä.

Kriittinen lukija saattaa ajatella, ettei kenen tahansa neuvoja kannata ottaa huomioon. Se onkin aivan oikein! Juuri sellaisia lukijoita silmällä pitäen Titteli.fi-sivuston tekijä otti alla näkyvän valokuvan. Allekirjoittaneella on rahaa on kolme tai jopa neljä kappaletta — verojen jälkeen. Tai ehkä kuvan juju on siinä, että se on otettu suhteellisen arvokkaalla järjestelmäkameralla. Ehkä tässä pelataan sitä Donald Trumpille tyypillistä 4D-shakkia. Tai ehkä tämä on vain täytehuttua, jolla pyritään keventämään tunnelmaa ennen kuin lukijan silmät valuvat alaspäin ja kohtaavat esimerkiksi työhuonevähennyksestä kertovan lakitekstimäisen osan. (Jonka voi tiivistää näin: käytettäessä omaa asuntoa työn tekemiseen, tai vuokrattaessa erillinen tila työskentelyyn, voi siitä johtuvia kuluja vähentää verotuksessa.)

Omia ja firman veroasioita voi naputella OmaVerossa. Se on Verohallinnon avaama nettipalvelu, johon kirjaudutaan joko esimerkiksi omilla nettipankin tunnuksilla (Osuuspankin, Nordean, Danske Bankin, handelsbankenin, Ålandsbankenin, S-Pankin, Aktian, POP Pankin, Säästöpankin tai Oma Säästöpankin), tai vaihtoehtoisesti mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Viimeksi mainittu tarkoittaa esimerkiksi henkilökorttia. Sillä kirjautuminen edellyttää, että tietokoneessa on kortinlukijalaite. Periaatteessa kirjautuminen on vielä mahdollista Katso-tunnisteella, mutta on hyvä opetella siitä tavasta irti, koska Verohallinnon palveluihin ja tulorekisteriin kirjautuminen Katso-tunnisteella päättyy lähikuukausina. Joka tapauksessa kirjautumisen jälkeen käyttäjä valitsee haluaako hän hoitaa omia vai oman yrityksensä veroasioita.

Työhuonevähennys

Jos Tilastokeskuksen väite, että kerrostaloasuntoja on 46 prosenttia kaikista asioista, vastaa totuutta, on hyvin todennäköistä tämänkin tekstin lukijoista ison osan olevan fyyrerbunkkerilaisia Titteli.fi-sivuston tekijän tapaan. Kerrostaloasumisessa on monia hyviä puolia, kuten se, että niitä rakennetaan palveluiden ympärille, tai toisinpäin. Siten ruokakauppaan on tyypillisesti lyhyt matka, samoin postiin, apteekkiin, kouluihin. Mutta kerrostaloasumisessa on huonojakin puolia, kuten muut asukkaat, ja etenkin heistä syntyvät elämisen äänet. Miten toiminimi- tai kevytyrittäjä voi tehdä esimerkiksi ajatustyötä kotoaan käsin jos lattianaapuri jodlaa? Sellainen yrittäjä ajautuu katselemaan ilmoituksia vuokralle tarjottavista toimitiloista. Mutta itse asiassa yrittäjän tai yrittäjämäisesti toimivan henkilön ei tarvitse vuokrata erillistä toimitilaa — hän voi rajata alueen kotitoimistokseen ja ilmoittaa verottajalle sen työhuonevähennyksenä. Sen jälkeen verotuksessa säästyvät sataset voi rutistaa palleroiksi ja työntää korviin. Lattianaapurin mölötys kirjaimellisesti peittyy suloiseen setelien kahinaan.

Edellistä asiaa voi käännellä ja väännellä mihin suuntaan vain, mutta Verohallinto on antanut asiasta selkeän selostuksen, joka turvaa riittävän korvatulppamateriaalin. Seuraavassa Verohallinnon yhteinäistämisohje vuodelta 2019 sanoo, että sikäli mikäli selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä, työhuonevähennyksenä myönnetään: niille verovelvollisille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille tai maataloudenharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajalle, 450 euroa/vuosi. Toisaalta jos asuntoa käytetään satunnaisten sivutulojen hankkimiseen, ja tämä pätee myös metsätaloudenharjoittajiin, on vähennys 225 euroa vuodessa. Toisaalta jos työhuonetta käytetään pääansiotulojen hankkimiseen (esim. freelancer-toimittajat), saa verotuksessa 900 euroa per vuosi työhuonevähennyksenä.

Erillinen työtila

Mikäli toimistotilaa tai muuta työtilaa on vuokrattu, tai ostettu, yrityksen käyttöön, on mahdollista ilmoittaa verottajalle vuokra taikka yhtiövastike ja lainan kulut. Se edellyttää vain, että työtila on ainoastaan työtä varten. Siinä yhteydessä voi vähentää verotuksessa myös sähkölaskun, kiinteistöveron, siivous-, lämmitys- ja korjauskulut.

Työpiste yhteistilasta

Erilliseksi työtilaksi katsottaneen, jos näissä asioissa pätee logiikka, myös tilapäiseksi ajaksi vuokrattu työtila niin sanotusta co-spacesta tai coworking-tilasta. Niitä on popsahtanut ilmoille muutaman viime vuoden aikana eri puolille Suomenmaata. Myös laskutuspalvelu Eezy tarjosi Conttori-nimistä työtilaa keskeltä Helsinkiä, mutta se suljettiin joulukuussa 2019. Ehkei tuollaiselle yhteistilalle ollut tarpeeksi kysyntää. Mainittakoon myös etelärannikolla sijaitseva pikkukaupunki Loviisa — se sijaitsee Porvoon ja Kotkan välillä — jossa on käynnissä yhteistilakokeilu, CoWork. Sieltä voi varata oman työpisteen tunniksi, päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi. Varattavissa on myös neuvotteluhuone, ja tarvittaessa koko CoWork-tila. Työpisteen CoWorkista voi varata kuukaudeksi 140 eurolla.

Enemmän vähennyksiä

On helppo jatkaa saman aiheen parissa kun tuossa edellä tuli Eezyn nimi vastaan. Kertauksen vuoksi: laskutuspalvelua käyttävää henkilöä kutsutaan kevytyrittäjäksi. Omassa verotuksessa voi myös kevytyrittäjä vähentää tulonhankkimisvähennyksiä. Eezyn, UKKO.fi:n, jne., palvelumaksut voi laittaa tulonhankkimisvähennyksiksi henk.koht. verotuksessa. Samaan tapaan laskutuspalvelun veloittama sairausvakuutusmaksu eikä suinkaan rikkana rokassa myös YEL-maksu on vähennyskelpoinen.

Taksimarkkinoiden vapauduttua lienee autonkuljettajien joukko kasvanut. Tämä ohje pätee heihin, kuten myös työkohteisiin matkustaviin työnaisiin ja -miehiin. He voivat vähentää verotuksessa matkakulut työkohteeseen ja työkohteesta takaisin, eikä tässä ole ylärajaa, mutta erityisen tärkeää on huomioida, että kuluista saa ilmoittaa vain sen osuuden jota työnantaja ei korvaa. Näin ollen jos työnantaja on jo ne korvannut, silloin ei matkakuluja voi laittaa vähennyksiin.

Etätyö ja verot

Etätyötä tekevän kannattaa vilkaista Veronmaksajain keskusliitto ry:n verkkosivuilla julkaistua Suomen karttaa. Se on punainen. Ja mitä tummempi punainen alue on, sitä korkeampi on sen kunnallisvero. Jos pelkästään kunnallisvero on kriteerinä asuinpaikan valinnalle, silloin pääkaupunkiseutu kuuluu valioliigaan. Espoossa ja Helsingissä kunnallisveroprosentti on 18, ja Vantaalla se on 19 prosenttia. Halsualla se on jo 23,5 %. Veronmaksajain keskusliitto on laskeskellut, että keskituloinen palkansaajaperhe maksoi vuonna 2018 noin 14 500 euroa kunnallisveroa Uudellamaalla, ja Keski-Pohjanmaalla (jossa Halsua sijaitsee) se oli tuhat euroa enemmän. Tietenkin Uudenmaalla asuttaessa matalan kunnallisveron tuoman rahahyödyn ainakin osittain vie muun elämisen kalleus.

Mainitsen tällä sivulla etätyön näistä syistä: 1) olen itsekin etätyöläinen, enkä siten sidottu millekään tietylle paikkakunnalle, tai edes mihinkään maahan, ja koska 2) automaatio ja muut mullistukset, kuten digitalisoituminen, johtavat etätyön tekemisen yleistymiseen. Tämä etätyöasia voi olla yksi sellaisista, joissa muutos lopulta tapahtuu vasta kun vanhat jäärät jäävät eläkkeelle ja uusi sukupolvi astuu työelämään. On huvittavaa ajatella kuinka vielä 2000-luvun alussa esimerkiksi Otavan Opistossa suoritettuja etäkursseja katseltiin työnantajien joukossa karsaasti. Toisin on vuonna 2020: netin välityksellä voi suorittaa peruskoulun, lukion, sekä eräitä ammatillisia tutkintoja (ainakin datanomin, IT-tukihenkilön perustutkinnon), sekä hankkia työelämässä ennemmin tai myöhemmin tarvittavia taitoja lyhytkurssien muodossa. Esimerkiksi kurssi, jossa tutustutaan sosiaaliseen mediaan, tai valokuvaukseen, tai kuvankäsittelyyn, ovat tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa hyödyllisiä taitoja.

Kurssit voivat olla verovähennyskelpoisia, mikäli ne ovat tarpeen työtehtävien suorittamiseen, tai ammattitaidon säilyttämiseksi tai ylläpitämiseksi. Kursseista osallistumismaksut, myös kurssimateriaalit ja tarvittaessa matka- sekä yöpymiskustannukset, voivat olla tulonhankkimismenoja. Joskin on tärkeää huomioida, etteivät vähennyskelpoisia ole sellaiset koulutukset, jotka ovat peruskoulutusta tai ammattiin tähtäävää koulutusta. Koulutusmenoista ja tulonhankkimismenoista tietenkin parhaiten osaa kertoa Verohallinto.

Lopuksi vastuuvapauslauseke

Titteli.fi tarjoaa sivustolla esitetyt muistiinpanot ”sellaisina kuin ne ovat” eikä sivuston tekijä vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Siinä kaikki. Vastuuvapauslausekkeen rustaaminen tuli tähän ajankohtaiseksi sen jälkeen kun eräs uutisjuttu kertoi miten suunnittelupöydällä tehty pilkkuvirhe aiheutti espanjalaisen sukellusveneen saaneen 70 tonnia enemmän painoa kuin mitä oli tarkoitus laittaa. Sen myötä alus olisi uponnut meren pohjaan kuin kivi. Ongelman korjaaminen maksoi miljoonia euroja. Kaikki se vain yhden väärässä paikassa olleen pilkun vuoksi!