Muistiinpanoja yrittäjän eläkeasioista

Eläköityminen autiolle saarelle — kyllä, jos siellä on Lidl viiden minuutin kävelymatkan päässä.

Lidlin sijaan veikkaan monien eläkkeelle jäävien yrittäjien toivovan asuvan sittenkin viiden minuutin kävelymatkan päässä lähimmästä leipäjonosta.

Tämä sivu käsittelee raha-asioita. Se on tylsä aihe, mutten osaa vielä hahmottaa eläkeasioiden muita puolia, kuten henkistä puolta. Varmaan se on iso elämänmuutos jos aikaisemmat piirit ja kuviot täysin muuttuvat. Ja eläkkeelle siirryttäessä on viimeistään pakko esittää kysymys: olenko minä nyt virallisesti vanhus? Eläkeläinen on oloneuvos; vapaa-ajan määrä lisääntyy ehkä turhankin paljon, ja sen myötä saatan ajatella kuten eräs vuosikymmen sitten eläköitynyt nainen:

Tyhjyyden, merkitsemättömyyden ja arvottomuuden tunteet olivat suuret. Ikään kuin minua ja työpanostani sekä saavutuksiani ei olisi koskaan ollut.

Eläkemasennuksen vastapainoksi haluan tuoda myönteisemmän vinkkelin. Myös tämä on, kuten edellinen lainaus, eräältä et-lehden nettisivuille kommentin kirjoittaneelta henkilöltä:

Kaikkein parasta on aamuisin, kun ei tarvitse kelloa tuijottaa, että koska pitää lähteä. Saa aamupalansa syödä ja lehtensä lukea rauhassa.

(Yllä oleva saarikuva on piirretty Corel Painter Essentialsilla.)

Muistan etäisesti kuinka opettaja yhteiskuntaopin, tai jonkin sellaisen, oppitunnin yhteydessä kertoi ohimennen ja hymistellen pyramidihuijauksesta kun käsiteltiin eläkejärjestelmää. Näin aion minäkin aloittaa tämän yrittäjän eläkeasioita esittelevän tekstin:

Eläkejärjestelmä ei ole pyramidihuijaus

Pyramidihuijaus tunnetaan myös italialaisen Charles Ponzin sukunimellä, mutta Ponziakin taitavampi vilunkipeluri oli tsekkiläinen Victor Lustig, joka myi Eiffel-tornin kaksi kertaa 1920-luvulla. Hänestä yksityiskohtaisemmin, ja hauskemmin, kerrotaan Tekno-Kekon mielekäs maailmanhistoria -blogissa artikkelissa Mies, joka myi Eiffel-tornin kahdesti.

Arvelen, ettei eläkkeelle ”pääse” niin nuorena kuin tänä päivänä eläkevakuutusyhtiöt ehdottavat. Niitä on Suomessa useita (esimerkiksi Elo, Fennia, Ilmarinen ja Tapiola), mutta ne eivät säädä lakeja, joskin ne näyttelevät eläkeasioissa tärkeää roolia keräämällä YEL- ja TyEL-rahoja. (YEL on yrittäjän eläkevakuutus ja TyEL tarkoittaa työntekijän eläkevakuutusta.) Näitä vakuutuksia tarjoavat yhtiöt kertovat YEL-vakuutuksen olevan sidottu syntymävuoteen; se puolestaan jaettavissa kolmeen eri ajanjaksoon:

• Varhaisin ikä
• Tavoiteikä
• Myöhäisin ikä

Varhaisin ikä on se, jolloin voi aikaisintaan ”päästä” päästä eläkkeelle. Haluan käyttää edellisessä sanassa lainausmerkkiä, sillä vielä 35-vuotiaana ajatus eläkkeelle pääsemisestä kuulostaa tylsältä ajatukselta. Tavoiteikä tarkoittaa puolestaan, ja tässä haluan lainata sanasta sanaan Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon julkaisemaa selitystä,:ikä[ä], jossa eläkkeesi on samansuuruinen kuin vanhuuseläkkeesi olisi ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä alimmassa vanhuuseläkeiässä. Kolmas ja viimeinen vaihtoehto, myöhäisin vanhuuseläkeikä, on noin viisi vuotta korkeampi kuin varhaisin eläkkeellejäämisikä.

Esimerkiksi alin eläkeikä joulukuussa 1984 syntyneelle on 67 vuoden iässä, tavoiteikä on 69 vuotta ja 8 kuukautta. Ylin eläkeikä puolestaan on 70-vuotiaana, tammikuussa 2055. Nämä arviot ovat Elon kautta, sillä Titteli.fi-sivuston tekijän YEL on otettu sitä kautta. On tärkeää laittaa muistiin, että nämä ovat arvioita, jotka perustuvat tällä hetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Niissä on huomioitu elinaikakerroin.

Elinaikakerroin huolehtii siitä, että on konsteja hillitä eläkekustannusten kasvua kiitos elinajan pitenemisen. Brutaalin mordorilaisittain sanottuna: koska ihmiset elävät liian kauan, ei ole riittävästi rahaa heidän eläkkeidensä maksamiseen. Toistaiseksi elinaikakertoimia on syntymävuosille 1948-1958. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneeltä henkilöltä deletoidaan eläkkeestä 4,5 prosenttia mikäli hän jää vanhuuseläkkeelle vuonna 2020 tai sen jälkeen. Tällainen leikkuri otettiin käyttöön vuonna 2010. On todennäköistä, että vuosien varrella myös vuonna 1984 syntyneeltä nippanappastaan useampi prosentti pois työeläkelain mukaisesta vanhuuseläkkeestä.

Eläkkeelle 67-vuotiaana?

Tuon iän saavuttaminen ei automaattisesti tarkoita eläkkeelle pääsemistä, tai joutumista, sillä edellä mainittu 67 vuoden ikä pätee vuonna 1984 syntyneisiin. Vuonna 1960 syntyneen henkilön alin eläkeikä Ilmarisen YEL-laskurin mukaan on 64,5 vuotta. Kaikkein kituliaimmassa asemassa ovat nuorimmat: esimerkiksi vuonna 2002 syntyneen henkilön alin eläkeikä on 68 vuotta ja 4 kuukautta.

Veritas-eläkevakuutusyhtiön minivinkki: mitä pidempään henkilö työskentelee, sitä suurempi on hänen eläke. Eläkettä voi kerryttää etenkin siinä vaiheessa kun on saavutettu eläkeikä.

YEL = Sitä saat mitä maksat

Eläketurvakeskuksen julkistamien tilastojen mukaan keskimääräinen YEL-työtulo oli 22 000 euroa vielä pari vuotta sitten. Keskiarvo laskettiin 207 000 yrityksestä. Keskimääräinen YEL-maksu kasvaa sitä mukaa mitä vanhemmaksi yrittäjä elää. Kritiikkiä YEL-järjestelyä kohtaan on pitkään ja hartaasti osoittanut Suomen Yrittäjät. Sen viimeisin em. asiaa käsittelevä juttu on helmikuulta 2020. Siinä Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula totesi:

Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia.

Pienin YEL-maksu vuonna 2020 on 7958,99 euroa. Työttömyysturvaa sillä ei vielä saa ostettua, sillä YEL-maksun on oltava vähintään 13 076 euroa, jotta yrittäjä voi liittyä SYTtyöttömyyskassan jäseneksi. Muussa tapauksessa kassaan kuulumaton yrittäjä voi saada työttömyysturvaa Kelasta. Mutta YEL on lopulta vanhuuseläkevakuutus. Mitä pienempää YEL-maksua maksaa, sitä pienempi on eläke. Eläkkeensaajan perusturva koostuu työeläkkeestä, sekä vähimmäistoimeentulon turvaavasta kansan ja takuueläkkeestä.

Mutta vanhuus ei ole ainoa syy päätyä eläkeläiseksi.

Eläketurvakeskuksen julkistamien tietojen mukaan joka toinen työkyvyttömyyseläkeläinen on statuksensa saanut kiitos ”mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden”. Toiseksi yleisin syy joutua työkyvyttömäksi on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hermoston sairauksien perusteella eläköityy joka kymmenes. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi eläköityy 5 prosenttia, ja suunnilleen yhtä moni vammojen että myrkytysten vuoksi.

Koronkorko ja osakesäästötili

Tämä asia koskee vain yksityishenkilöitä. Osakesäästötilin voi avata esimerkiksi Nordeassa tai Nordnetissä, mutta ei molemmissa, vaan ainoastaan yhdessä. Sinne voi laittaa rahaa säästöön joutumatta miettimään verotusasioita ennen kuin osakesäästötililtä nostetaan varoja. Nostohetkellä mahdollisesta tuottoa vastaavasta osuudesta maksetaan kovat rahat. 30 prosenttia tätä kirjoitettaessa. Tällaista uudenlaista tiliä — uudenlaista siksi, että se tuli markkinoille vasta pari kuukautta sitten — voi ajatella pitkän tähtäimen hätäkassana, SOS-rahastona, tai vanhuuden turvana, sillä tilille laitetut varat voivat tuottaa koronkorkoa. Pitää vain muistaa, että tilille voi laittaa pelkästään rahaa, ei esimerkiksi pörssiosakkeita. Osakesäästötilille saa laittaa enintään 50 000 euroa. Koronkorko tarkoittaa pääomalle maksettavaa korkoa. Toisin sanoen mitä enemmän ja mitä kauemmin rahaa on osakesäästötilillä jemmassa, sitä enemmän sillä tienaa.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Pankit keksivät vuosituhannen alkuvuosina ryhtyä myymään uutta tuotetta: vapaaehtoista eli yksilöllistä eläkevakuutusta. Se oli niille varsinainen rahasampo. Vakuutuksia otettiin noin 700 000 kappaletta. Finskit ovat laittaneet niihin tähän mennessä yli 14 miljardia euroa. Se potti kasvaa edelleen. Esimerkiksi Ylen lokakuussa 2019 kirjoittamassa rapsassa mainitaan LähiTapiolan asiakkaat. He laittavat keskimäärin 50–100 euroa kuukaudessa tällaiseen eläkevakuutukseen. Ongelma tässä tuotteessa on, että vakuutuksen saa vasta kun vakuutuksenottaja on viittä vaille vainaa. Siinä mielessä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen sijaan tuotetta pitäisi rehellisyyden nimessä kutsua arkkuvakuutukseksi tai joksikin vastaavaksi.

Kurkistus byrokratian tulevaisuuteen

Sain postitse pari lappua Työllisyysrahastolta. Siinä tuli oikaisupäätös ja hyvityslasku kun kirjanpitäjäni oli tehnyt tulorekisteriin palkkatietoilmoitukseen korjausilmoituksen. Tulorekisterin tärkeys kasvaa ajan myötä, sillä sinne ilmoitetaan eri viranomaisten tarpeita varten työstä maksetut palkat ja palkkiot, työkorvaukset, ansiotulot, ja ensi vuodesta lähtien myös eläke- sekä etuustiedot. Tulorekisteriä ryhtyvät kuluvan vuoden varrella pläräämään lukuisat instanssit:

• Työttömyyskassat
• Työ- ja elinkeinoministeriön väki
• Tilastokeskus
• Aikuiskouluetuuksien puolesta Työllisyysrahasto
• Vahinkovakuutusyhtiöt
• Kunnat ja kuntayhtymät
• Tapaturmavakuutuskeskus
• Potilasvakuutuskeskus
• Työsuojeluviranomainen