Hei, hyvä lukija! Tervetuloa Titteli.fi-sivustolle. Jos olet lukutuulella, ja haluat vähän taustatietoja mistä tässä sivustossa on kyse, ja kuka on sen takana, jatka eteenpäin.

Jos sen sijaan haluat päästä suoraan asian kovaan ytimeen, klikkaa yläpuolella näkyvää Muistiinpanot-linkkiä. Kokoan sinne tekemiäni huomioita, vinkkejä ja ajatuksia, jotka viistävät Titteli.fi-sivuston tunnuslausetta:

Kuinka paljon pitää laskuttaa, jotta saa 2500 euroa palkkaa yrittäjänä?

Tunnuslauseen avaamista ennen on paras kertoa hieman itsestäni. Olen 35-vuotias mies Porvoosta. Harrastan nettisivujen tekemisen lisäksi valokuvaamista. Ja olen näemmä tullut vanhaksi, sillä:

Harkitsin ulkovaatteisiin kääriytymistä, kameran kaulaan ripustamista ja ulos kuvaamaan lähtemistä, mutta taivaalta näyttää nyt satavan niitä kuuluisia märkiä rättejä. Se voi olla askel parempaan suuntaan, onhan nyt vielä talviaika. Säälokeihin kirjattaneen kuinka Etelä-Suomessa vuosien 2019 ja 2020 välinen talvikausi oli poikkeuksellisen lumeton. Viimekin viikolla satoi vettä kuuluisan savolaiskaskun mukaan ”vain kaksi kertaa; ensin kolme päivää ja sitten neljä”. Olen siis tullut vanhaksi sillä tavalla, etten viitsi lähteä räntäsateeseen harrastamaan. Nettisivujen valmistaminen on onneksi siistiä sisätyötä, ja senpä tähden näet edessäsi sen mitä tässä on.

Päätin siis ulkona lampsimisen sijaan ryhtyä kirjoittamaan pointteja (kuten sanottua, jemmaan ne Muistiinpanot-osioon) joilla tahdon selventää sekä itselleni, että tälle nettisivulle päätyville lukijoille, kuinka esimerkiksi toiminimi perustetaan ja miten toiminimen kirjanpito käytännössä hoidetaan. Tulin pian siihen tulokseen, että nakitan yritystoiminnan kirjanpidon jollekulle toiselle: dumppaan mahdollisuuksien mukaan kaiken sellaisen oman osaamisen ulkopuolelle kuuluvan asiantuntijoiden hoidettavaksi. Minä siis räpsin fotoja — myös ulkona, kunhan ei sada räntää — ja fiilaan nettisivuja, ja saadessani jompaa kumpaa kaupaksi laskutan töistä niin sanottuna kevytyrittäjänä. Edelliseen kannustaa myös Verohallinto, joka on merkinnyt oivaan yrityksen perustamisesta kertovaan tietopakettiinsa näin:

huolehdi, että kirjanpitoasiat ovat hoidossa — suosittelemme tilitoimistoa tai osaavaa kirjanpitäjää.
huolehdi, että yritystoimintaa koskevat kuitit ja tositteet (päivättynä ja numeroituna) kootaan ja säilytetään.

Kirjanpitovelvoite koskee kaikkia yrityksiä, myös toiminimiä, muttei meitä kevytyrittäjiä. Kevytyrittäjyys, ja sen synonyymi itsensätyöllistäjä, on ihan oikea sana. Edellä mainitut termit pöllähtivät suomen kielen sanavarastoon vasta muutamia vuosia sitten. Kevytyrittäjä tarkoittaa yksityistä ihmistä, joka ei pyöritä omaa firmaansa vaan toimii yrittäjämäisesti laskuttamalla hankkimiaan asiakkaita laskutuspalveluyrityksen kautta.

Mainittakoon, että osa siitä materiaalista, jota Titteli.fi sisältää, on luettavissa taitavamman copywriterin naputtelemassa muodossa Verohallinnon nettisivuilta. Verottajakin on hoksannut kuinka lopputulos on hyvä kun tehtävät jaetaan heille, jotka ne parhaiten taitavat. Tämä voi lukijasta vaikuttaa saman toistolta, mutta se ansaitsee tulla sanotuksi: miksi tehdä omasta elämästä hankalampaa kuin sen on pakko olla? Pelaamme yhteispelillä muissakin asioissa, kuten käyttäessämme kännykkää. Se on varmasti satojen eri ihmisten yhdessä rakentama multihuipennus. Tarkoitan sanoa, että yrittäjällä niin kuin yrittäjämäisesti toimivalla henkilöllä on tarpeeksi tehtävää markkinoinnissa ja viestinnässä, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä; arjen pyörittämisessä. Siksi Titteli.fi-sivuston tekijä on suosittelee lukijoitaan ulkoistamaan kirjanpitonsa ja mahdollisuuksien mukaan laskutuksensa sekä palkanmaksunsa vaikkapa laskutuspalveluyritykselle. Suomessa niitä on runsaanlaisesti. Googlettamisen perusteella vaihtoehtoja on muassa Eezy Kevytyrittäjät, UKKO.fi, Omapaja, Odeal, Osuuskunta Kanslia (luovien alojen töitä varten), Finjob, Kassavirtanen, sekä Pooli.

Verohallinnon nettisivuilla on myös kuivan byrokraattisella tavalla esitetty pointteja muistakin verotukseen liittyvistä asioista, kuten kuinka joulupukkia verotetaan (vastaus: se on työsuoritus) ja millä lailla kirppistavaroiden myynnistä saatua myyntivoittoa saatetaan verottaa (vastaus: mikäli voittoa on yli 5000 euroa vuodessa).

Tällaiset ovat siis Titteli.fi-sivuston kuviot. Sen taustalla on normiukko, joka tekee nettisivuja ja ottaa still-kuvia. Jos avoinna olevan saitin aihepiiristä puhuttaisiin ohjelmointitermein, olisi sen ”scopen” ulkopuolella muun muassa huoneen vuokraamisesta saatujen vuokratulojen verotus, ja muut satunnaiset vuokratulot, ja edellä mainittu kirppistavaran myyntivoitto. Aihealueisiin sen sijaan kuuluu oman liikeidean kehittäminen, yrityksen budjetointi, kulujen vähentäminen verotuksessa ja niinkin haastava asia kuin nettisivun nimen päättäminen. Viimeksi mainittua aihetta voi soveltaa myös mietittäessä oman yrityksen nimeä. Nimen keksimisen lisäksi pohdiskelen muun muassa näitä aiheita:

Kuiva tietopaketti — tulosta vaikka iltalukemiseksi

Haaaukootu-ss… Vaikka oman yrityksen perustamista, kuten toiminimellä yrittämistä, harkitsevien henkilöiden riskinsietokyky on — väitän — muuta väestöä korkeampi, on hyvä tunnistaa oman toimialan ”elinvoimaisuus”. Sitä ajatellen Tilastokeskus on tuottanut hyödyllistä dataa. Esimerkiksi tammikuussa 2020 julkaistu tilastojulkaisu aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrästä ja maantieteellisestä sijainnista antaa superhyödyllisiä pointtereita esimerkiksi näihin kysymyksiin:

millä aloilla yrityksiä perustetaan ja lopetetaan eniten?
missä maakunnissa yrityksiä perustetaan eniten, ja missä niitä eniten lopetetaan?

Tilastokeskus ehdottaa ykköskysymykseen vastaukseksi tällaista: absoluuttisten lukujen puolesta kaikkein eniten yrityksiä on viime aikoina perustettu kategoriassa Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, ja hyvänä kakkosena on rakennusala, ja kolmossijalla on tukku- ja vähittäiskaupan yritykset. Eniten lopettaneita firmoja on Muu palvelutoiminta -kategoriassa, ja toiseksi eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alan joukossa. Rakennusalan firmoja lopetetaan kolmanneksi eniten.

Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on selkeästi Uusimaa, onhan siellä jo yksin pääkaupungissa noin 648 000 asukasta. (Uudenmaan maakunnassa väkiluku on noin 1,67 miljoonaa.) Siellä myös yrityksiä lopetetaan merkittävästi muuta maata enemmän. Uudenmaan lisäksi tällainen vilkas luonnon kiertokulku, jossa firma polkaistaan pystyyn ja jossain lähitienoolla toinen ajetaan alas, on Tilastokeskuksen mukaan havaittavissa Pirkanmaalla (jossa on 0,51 miljoonaa asukasta), kuten myös Varsinais-Suomessa (0,47 miljoonaa asukasta), ja Pohjois-Pohjanmaalla (0,18 miljoonaa asukasta).

Nämä tiedot siis perustuvat Tilastokeskuksen julkistukseen, jossa yritysten aloitukset ja lopetukset on päätelty Verohallinnon asiakastietokannasta.

Tähän loppuun vielä yksi mainitsemisen arvoinen nippelitieto: näistä vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä perustetuista yrityksistä käytännössä puolet olivat toiminimiä ja toinen puolisko osakeyhtiöitä. Melkein sama jakauma pätee toimintansa lopettaneisiin yrityksiin. Huolimatta yritysmuodosta oli vielä vuonna 2017 maamme firmarakenne 95-prosenttisesti mikroyritysten täyttämä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan sellaista yritystä, jonka henkilöstön määrä on alle 10 henkilöä. Toisin muotoiltuna vain viitisen prosenttia Suomen yrityksistä työllistää yli 10 henkilöä.